Posts tagged itsetuntemus
Kumpi kantaa pidemmälle: lahjakkuus vai kova työ?
Aino merihaka Aleksin Valinnat-8.jpg

Minä kärsin nuorempana valtavasti kärsimättömyydestä ja uskomuksesta luontaisiin kykyihin yli kaiken muun. Tämä ajattelumalli ajoi minut luovuttamaan nopeasti asioissa, missä en heti onnistunut ja saanut kehuja ja sai minut lähinnä jahtaamaan sitä jotain, missä voisin nousta staraksi ensi-yrittämällä. Niin naurettavalta kun se kuulostaakin, en ollut ihan tajunnut sitä, että taitoja voi oikeasti treenata ja myös sellaisissa asioissa voi tulla todella hyväksi, mitkä eivät heti suju virtuoosin kepeydellä. Tutkimukset tosin osoittavat, että en ole ollut näiden ajatusten kanssa yksin, vaan yllättävän moni ylenkatsoo taitojen kehittämistä pitkäjänteisesti eli kasvun asennetta yleensä. Synnynnäiseen kykyyn luotetaan sen sijaan paljon niin yrityksissä, urheilussa kuin yksityiselämässäkin.

Tämä on sääli, sillä taidot, kaikenlaiset sellaiset, mahdollistavat ihmiselämässä valtavan skaalan asioita ja ilman niitä tulee arjesta tarpeettoman tahmeaa. Niiden avulla saat tehdä työtä, mitä haluat tehdä, sellaisen parisuhteen, kun koet tarvitsevasi ja sellaisen kehon ja mielen, jotka koet ansaitsevasi. Kyllä, rakas lukija, taidot ovat yksi avain onneen, jos olet valmis tekemään, mitä kunkin sellaisen saavuttaminen vaatii.

Olen havainnut taitojen kehittämisen esteenä muun muassa seuraavat kolme asiaa:
A) Nojataan liikaa lahjakkuutteen tai sen poissaoloon.
B) Ei mietitä, mitä taitoja olisi hyvä kehittää, jotta pääsisi kohti omaa unelmaansa.
C) Ei ymmärretä toistojen ja pitkäjänteisyyden tärkeyttä.

En todellakaan halua sanoa: ”Usko, niin voit tehdä mitä vaan!”, sillä se on mielestäni väsynyt tapa pönkittää puuttuvaa kyvykkyyttä. Kovalla työllä, järkevällä ”opetussuunnitelman” rakentamisella ja ajan kanssa voit sen sijaan tulla todella monessa asiassa todella paljon paremmaksi, jopa loistavaksi. Ja kun olet jossain hyvä, moni asia helpottuu ja eteesi aukeaa useampia mahdollisuuksia. Kun taas kehityt itse taitojen keräämisessä, pysyt muuntautumiskykyisenä ajassa, jossa sitä arvostetaan luultavasti enemmän, kuin koskaan. Tarpeeksi monta perustetta kasvun asenteen omaksumiselle?

Jotta saisit tämän päivän teemasta vielä enemmän irti, jätän sinulle tehtävän tehtäväksi.

Ja se kuuluu näin:
1. Tee lista taidoista, joita koet tarvitsevasi tai joita haluat viedä pidemmälle, jotta sinun elämästäsi ja työstäsi tulisi mielekkäämpää, helpompaa ja/tai jollain tapaa palkitsevampaa. Tässä on pieni esimerkkiote minun listastani: myyntitaidot, lyhyen tekstin ulkoa opettelu, graafinen ilmaisutaito ja pidemmän formaatin hengitysharjoitukset.
2. Valitse listaamistasi taidoista oleellisin tai sellainen, mistä haluaisit lähteä liikkeelle ja tee suunnitelma taidon kehittämiseksi. Voisitko esimerkiksi lukea aiheesta lisää, tehdä enemmän jotain konkreettista, katsoa YouTubesta opetusvideoita ja mennä kurssille? Mieti myös, miten aiot mitata edistymistäsi?
3. Pysy suunnitelmassa ja tee toistoja, toistoja ja toistoja. Unohda lahjakkuus ja omaksu sen sijaan kasvun asenne eli ajatus siitä, että kykyjä on todella mahdollista kehittää. Joku viisas on joskus sanonut, että 10 000 työtunnin jälkeen voi puhua jonkin taidon mestaruudesta - ota tästä ajatuksesta voimaa yrittämiseen!

Jos uskallat, jaa alle taito tai kaksikin, joiden kehittämisestä olisi sulle todella paljon apua.

Mahtavaa kesäviikkoa ja voimaa uuden oppimiseen!

Ystävällisin terveisin,
Aino Papinniemi

PS: Kirjoitin tämän saman tekstin Menestyvä Mieli -sivulle Facebookkiin. Sinne kirjoittavat minun lisäkseni myös muut alan ammattilaiset, joten käy ihmeessä seuraamassa: Menestyvä Mieli

Älä kuuntele omaa kehoasi
Onko keho vain aivojen kuori?

Onko keho vain aivojen kuori?

Ennen, kun aloitin 19 vuotiaana salilla käymisen, en ymmärtänyt lainkaan parhaan lapsuudenystäväni puheita hänen omasta vartalostaan. Hän tunnisti aina, mikä paikka oli vähän jumissa, mistä johtuu ihon kukkiminen, vatsakipu, pirteä olo ja mikä kehon osa teki treenissä milloinkin töitä. Hänellä oli aina loistava käsitys ruoan ja treenin vaikutuksista omaan kroppaan ja oloon - oli oire ja oli diagnoosi. Kaikki tämä kuulosti minun korvaani usein ihan hötöltä, enkä ymmärtänyt lainkaan, voiko muka niin mikrotasolla oikeasti tuntemalla ymmärtää kehon toiminnasta jotain? Saatikka muuttaa sitä?

Eikö se nyt vaan riitä, että liikkuu?

Olen kuullut, etten ole ollut yksin tämän ajatusmallin kanssa. On olemassa ihmisiä, joille keho on lähinnä aivojen kuljetusväline, eikä niiden yhteyttä ymmärretä todellisen tiedostamisen tasolla. Sanomattakin selvää, että psykofyysinen eläin ihminen ei pääse täyteen potentiaaliinsa ilman sekä pään, että kehon huolehtimista: hyvällä fyysisellä kunnolla kun on suora yhteys myös aivojen toimintaan.

Nyt vuosia myöhemmin oman kehon tuntemus on tullut yhä vahvemmaksi osaksi valmennuksiani. Kysyn usein treenissä: ”Missä tuntuu ja miltä?”. Asiakassuhteen alussa saan (sekä aloittelijoilta, että kokeneemmilta) lähes aina osakseni hämmentyneen tai huvittuneen mulkaisun ja jonkun seuraavista vastauksista: ”Ei tunnu missään”, ”Tuntuu kaikkialla”, ”En tiedä”, ja/tai ”Ai pitäisikö minun miettiä sitäkin?”. 

Olen ajan kuluessa huomannut tämän urkkimisen oleellisuuden juuri näiden vastauksien takia. Treeni on vielä suhteellisen helppo ja konkreettinen asia käsittää, mutta auta armias, kun samaan soppaan ripotellaan ravinto, lepo ja stressin ja psyykeen vaikutus. Aivonsa ja kehonsa eritellyt tyyppi saattaa tässä kohtaa vaatia jonkin aikaa sulatella uuden elämän alkamista.

Treenissä selfie-lihas.

Treenissä selfie-lihas.

On tärkeää tajuta, kuinka pihalla on

Hyvin paljon käytetty lausahdus myös allekirjoittaneen toimesta: ”Kuuntele omaa kehoasi”, on siis itsetuntemuksen puuttuessa suhteellisen hataralla pohjalla. Mitä, jos se joka päivä tuntuu kertovan haluavansa kakkua sohvalta käsin ja koskaan ei tee mieli liikkua? Tai jos joka päivä tykitetään salilla, tykitetään töissä ja tykitetään parisuhteessa ilman lepoa… Voiko sellaisen kehon kuunteluun luottaa? 

Nyt päästäänkin otsikon karkeaan tokaisuun ja haluan jatkaa sitä seuraavasti: ”… ennen, kun puhut sen kieltä”. 

Se mitä tapahtuu, kun tulkitset kehon herkkää tai raivoisaakin viittomakieltä väärin, johtaa moninaisiin ongelmiin. Kroppa saattaa huitoa sanoen, että happi ei kulje, koska rintaranka ei liiku ja sinä vastaat: ”Ai Panadolia?”. Kuntosalilla tämä oman kehon väärin tai ei ollenkaan ymmärtäminen näkyy esimerkiksi siten, että tekniikat aiheuttavat enemmän haittaa, kuin hyötyä. Haitalla tarkoitan mm. kehittymättömyyttä, loukkaantumisia ja rasitusvammoja. Henkisellä tasolla voi tulla vastaan uupuminen, kun ei osata reagoida levon tarpeeseen ja syöty ravinto saattaa väsyttää energisoinnin sijaan.

Älä kuuntele kehoasi, ennen kun puhut sen kieltä. 

Pysytkö kärryillä?

Tarvitset tietyn määrän tietoa ja aikaa tutustua raajoihisi ennen, kun voit alkaa luottaa aivojen ja kehon kommunikointiin keskenään ja antaa sen vaikuttaa päätöksentekoon. Siinä kohtaa voi todella olla hyödyllistä palkata valmentaja tulkkaamaan vuoropuhelua. Onneksemme sekä pääkoppa, että keho on mahdollista ”rewire” eli kökösti suomennettuna ”uudelleen johdottaa”.

Tästä itsetuntemuksen syndroomastani saavat nauttia kaikki asiakkaani, kun huohotan heidän niskaan pistävillä haukan silmillä tuntemuksia kysellen. Haluan varmistaa, että jokainen oppii turvalliseen itsenäiseen liikuntaan, ymmärtää suorituskykynsä kummankin ääripään rajat ja löytää tavan keskustella ruhonsa kanssa hamaan loppuun saakka. Kun opit kehosi kielen perusteet, saat siitä tavoitteitasi palvelevan ystävän, et estettä onnellesi.

Seuraavaan kertaan!

PS: Koko marraskuun ajan on tiedossa minun ensimmäinen oma hyväntekeväisyyskampanjani! Aion lahjoittaa 5€ jokaisesta myydystä Kotitreenisarjan osasta Suomen Eläinsuojeluyhdistykselle SEY:lle. Kampanja kestää 1.11.-30.11. ja toivon, että mahdollisimman moni ajoittaisi ohjelmien ostamisen tuolle ajalle. Jännittävää!