Posts tagged helsinki
15 min kehonhuoltorutiini | VIDEO
ainopapinniemivenytys

Kropan huoltaminen on tärkeä osa tasapainoisen kehon saavuttamista. Vaikka jokaisen tarpeet sen suhteen vaihtelevat, olen ainakin omien asiakkaideni kanssa huomannut, että parempia tuloksia tulee, kun kovan tekemisen kaverina on myös miedompaa ja tasaista huoltohommaa.

Jostain syystä venyttely, hieronta ja muut huoltavat toimenpiteet tulevat harvoin kenellekään itsestäänselvyyksinä ja usein huomaan patistavani asiakas-raukkoja lähes väkisin huollon puolelle. Aina ei nimittäin ole viisasta vääntää treeniä hampaat irvessä ja puskea läpi kivun, huimauksen ja kauhun - vaikka sillekin on tietenkin paikkansa.

Viime viikonloppuna kävimme mieheni Aleksin kanssa kuvaamassa HUH:in uusissa tiloissa kehonhuoltovideon, joka toivottavasti auttaa sinua saamaan kiinni, mistä on kysymys.

Voit hyvin tehdä videon rutiinin vaikka aamujumppana, lämmittelynä ennen treeniä tai keskellä toimistopäivää.

Tee 2 x 1 min jokaista liikettä

  1. T - asennossa varpaan vienti sormiin

  2. Vatsavenytys + rangan venytys

  3. Askelkyykkyvenytys

  4. Selän rullaus seisoen auki + käsien vienti taakse

  5. Syväkyykyssä sisäreiden venytys

  6. Pakaran venytys seisoen

  7. Takareiden venytys + lantion nosto

Iloisia huoltotöitä!

-Aino

Oletko onnellinen ajattelija vai automaattinen ajelehtija?
Vietkö sinä ajatuksiasi vai ajatuksesi sinua?

Vietkö sinä ajatuksiasi vai ajatuksesi sinua?

Vieressäni höyryää kuppi kanelilla maustettua kahvia ja joulukuisen keskipäivän laimea valo lankeaa verhojen välistä näppäimistölleni. Pesukoneen tasainen humina säestää vieressäni lepäävän koiran ja miehen rauhallista hengitystä, mutta muuten on hiljaista. Seesteisestä ympäristöstäni huolimatta tunnen hermostuneen ajatusryöpyn rikkovan idyylistä hetkeä ja kevyt kuristava ote tiukkenee kurkkutorveni ympärillä.

Mielessäni en makaa kotini turvassa sängyllä, vaan seison keskellä neuvottelutilannetta kovien kasvojen ympäröimänä. Suurien panoksien noustessa suuremmiksi näen sieluni silmin, kuinka joku nostaa kätensä hiljentääkseen minut ja osoittaa ovea kuin sanoakseen: ”Emme ole kiinnostuneita sinusta tai siitä, mitä sinulla on tarjottavaa”. 

Mielikuvitukseni kuljettaa minut ystävieni luokse, jotka yllättäen kääntävätkin minulle selkänsä ja näen heidän ilmeistään, että minusta on juuri puhuttu pahaa. Tunnen, kuinka muutun takaisin pieneksi alakoululaiseksi, joka hämmentyneenä sanoo takaisin jotain tyhmän rohkeaa, jottei kukaan saisi vihiä syövyttävästä epävarmuudesta. Tämä on se sama lapsi, joka haluaa niin kovasti osoittaa osaavansa kaiken yksin, vaikka epätoivosesti toivookin saavansa apua.

Seison yhtäkkiä lavalla, jossa tuhannet silmäparit pääsevät todistamaan sitä, kuinka suuruudenhulluudessa valitut korkeat korot pettävät minut ja iskeydyn dramaattisesti vasten lattiaa. Naurunhörähdyksien saattelemana kompuroin takaisin seisomaan ja huomaan unohtaneeni kaiken, mitä olen tullut sanomaan. 

Häpeää, pelkoa ja lisää häpeää.

Olkapäälleni läpsähtävä koiran tassu herättää minut ajatuksistani ja palaan takaisin hetkeen, jossa kehonikin on. On ehtinyt kulumaan vain muutama minuutti, mutta olen puhtaalla ajatuksen voimalla onnistunut nostamaan pulssiani pelosta korkeammalle, salpaamaan hengitykseni, pysäyttämään aineenvaihduntani ja nostamaan stressitasoani huomattavasti - ahdistuksesta ja luovuuskadosta puhumattakaan. Hymyilen kiitollisena nelijalkaiselleni, joka katsoo minua hämmästyttävän ymmärtäväisesti takaisin.

Aiemmin olisin nopeasti vaipunut uudelleen joko menneisyyden masentaviin kokemuksiin tai tulevaisuuden ahdistavampiin mahdollisuuksiin, mutta vuosien opit mielestä ja sen toiminnasta ovat koulineet minusta jotain muuta. Mieleeni muistuu jonkun viisaan sanat siitä, kuinka hetkessä eläminen on tie onnellisuuteen ja juuri kokemani turhien pelkojen pyörittelyn jälkeen todella sisäistän niiden sanojen tarkoituksen. 

Huono ajattelu syö valtavasti energiaa, vaikuttaa negatiivisesti meidän fysiologiaan ja ihmissuhteisiin ja toimii tehokkaana blokkina elämästä ilon löytämiselle. Ajattelen heti väkisinkin omia asiakkaitani, joista jokainen on kosketuksissa näiden teemojen kanssa. Muistelen heidän kertomia tarinoitaan siitä, kuinka epäonnistumisen mahdollisuuden hiipiessä mieleen moni lamaantuu, eikä pystykään kirjoittamaan sitä biisiä, aloittamaan sitä projektia, sanomaan kokouksessa omia ideoitaan tai mitä ikinä sydän aidosti halajaisikaan tehdä. 

Olen kokenut itse ja nähnyt muissa surullisen paljon toteutumattomia unelmia, kostuvia silmäkulmia, vastaan taistelevia perusteluja, taakan alla taipumista, huonoja päätöksiä, itsensä ja muiden laiminlyöntiä, katkeroituvia sieluja ja muita huonon ajattelun summia. En puhu siis harmittomista päiväunista, vaan toistuvista kierteistä, jotka vaikuttavat meistä jokaiseen.

Kokemuksesta tiedän, että on helppoa jättää aivot automaatille ja antaa niiden tehdä ja viedä, miten lystää. Vaatii nimittäin paljon työtä, tiedostamista ja toistamista, että vanhat itsestään rakentuneet mallit katoavat ja korvaantuvat uusilla. Ongelmana on myös se, että äärimmäisen vaarallisiin tilanteisiin rakennettu pääkoppamme ei ole varustettu palvelemaan automaattisesti nykyajan tarpeita, eikä pysty siis ilman tietoista työstämistä viemään meitä kohti onnellisuutta, iloa ja rauhaa. Mielemme huutaa primitiivisesti TAISTELE TAI PAKENE ja näyttää tämän tueksi kauhukuvia tulevaisuudesta ja menneisyydestä. Ei ihme, että monella on vaikeuksia liikkua ajatuksissaan ja sitä kautta elämässään eteenpäin, saatikka elää hetkessä.

Otan hörpyn kahvia, työnnän läppärin sivuun ja hivuttaudun lähemmäksi pientä perhettäni, jotta voin tuntea kummankin hengityksen tahdin. Suljen hetkeksi silmäni ja keskitän ajatukseni omaan hapen kulkuun. Kun mieleni yrittää laittaa uudestaan kauhudiaesityksen pyörimään, nostan käteni hiljentääkseni pelot ja osoitan ovea kuin sanoakseni: ”Kiitos, mutta en ole juuri nyt kiinnostunut teistä tai siitä, mitä teillä on tarjottavaa. Minä yksin määrään täällä ja te saatte tulla tuekseni, kun sitä pyydän. Ymmärrän, että te yritätte auttaa minua, mutta luottakaa minuun ja menkää nukkumaan. Minä yksin määrään täällä”. 

Ja silloin, pieni hymynkare huulillani, sylissäni mies ja koira, korvissani rauhallinen humina ja hiljaisuus ja ajatuksissani juuri se turvallinen, tavallinen hetki, onnellisuus istui valtaistuimelle. Tällä kertaa taas astetta pidemmäksi aikaa. 

-Aino P.

___________________________

Kiinnostuitko oman mielesi kehittämisestä? Voit aloittaa prosessin monella tapaa, esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on minulle tärkeää?

  • Olenko aidosti onnellinen nyt? Mitä onnellinen elämä minulle tarkoittaa?

  • Kuinka hyvin osaan vaikuttaa omaan ajatteluuni? Miten hyödyn/hyötyisin omaan ajatteluuni vaikuttamisesta?

  • Mikä osa-alue elämässäni kärsii eniten huonon ajattelun johdosta?

Voit myös kysyä näitä kysymyksiä läheisiltäsi ja pyytää palautetta heiltä oman ajattelukykysi osalta. Peiliin katsominen voi olla kivuliasta, mutta sen arvoista - takaan sen.

Mitä kuiskasit korvaasi?
KASVOKUVApieni.jpg

Aamuhämäräinen Helsinki syöksee tuulitunneleista kasvoilleni räntää, kun kävelen hartiat korvissa talvitakin sisällä kohti kuntosali Voimalaitosta. Kuluneen valkoiset kuulokkeeni auttavat minua hyödyntämään työmatkani oppimiseen ja tänäkin aamuna olen valinnut kävelykumppanikseni Tony Robbinsin kumeankäheän äänen. Suomalaisesta perspektiivistä katsoen yli-innostuneen touhun takana on ollut löydettävissä paljon viisautta ja ajattelevan mielen karismaa.

Tutuksi tulleet puheet iskostuvat jälleen syvemmälle ymmärrykseeni (kiitos Jari Sarasvuo, olen vihdoin oppinut toistamisen tärkeyden) ja alan yhdistelemään teoriaa konkretiaan. Puhaltavasta viimasta huolimatta tekee mieli huutaa ”Heureka!”, mutta tyydyn hymyilemään. Mikä oivallukseni tänään oli, liittyy luultavasti voimakkaasti myös sinun elämääsi ja tarjoilen sen nyt eteenpäin hopeatarjottimella.

Bon appétit.

Usko 

”The one who thinks he can and the one who thinks he can’t, are both usually right.”

Työhöni liittyy voimakkaasti ihmisten ajatusten, uskomusten, itsetunnon ja elämäntapojen kanssa miekkailu. Aiemmin tökin terävällä sapelillani asiakkaan elämää toivoen löytäväni heikon pisteen, jota voin sivaltaa sanoen: ”haa, korjaa tuo näin!”. Nyt otteeni on muuttunut ja olen ymmärtänyt, että niin kauan, kun ihmisen usko ja hänen itse itselleen sepittämä tarina eivät ole tekemisen ja onnistumisen puolella, minun on aivan turha heilutella teräasettani ulkoa käsin. Saarnani ovat helposti kumottavissa yksinkertaisesti sillä, että asiakkaan minäkuva sanoo muuta.

Oivallukseni perustuu siis Tonyn teoriaan ja se menee näin: kun uskomme, että emme voi onnistua jossakin asiassa, mitä teemme? Vähän töitä onnistumisen eteen. Kun teemme vähän töitä, millaisia tuloksia voimme odottaa? Heikkoja, pieniä tuloksia. Kun saamme heikkoja tuloksia asiassa, jossa emme uskoneet alkujaankaan pärjäävämme, mitä se tekee uskomuksellemme? Vahvistaa sitä! Uskomus siis ruokkii itse itseään, kasvaa vain suuremmaksi ja ei jätä uudelle onnistumiselle tilaa. 

Voit jopa sanoa, että olet yrittänyt tai pahimmillaan ”olen yrittänyt kaikkea”, ja se voi puoliksi olla totta. Pirullinen itseään täyttävä, anteeksi ikävä sana, mindfuck.

Kultainen aidon elämän esimerkki on jälleen liikunta ja oma isoäitini. Hän on ollut luonnollisesti asiakkaanani urani alusta saakka ja muutos on ollut hurjaa. Kuitenkin eräässä treenissä, kun annoin hänelle kolmen kilon käsipainon kuului epäuskoinen älähdys ja sanat: 

”Voi hurja kuinka painava, enhän minä tuollaista jaksa!”. Tämän lauseen jälkeen on vaikeaa auttaa häntä ylittämään itseään, sillä hän on jo päättänyt, että hän ei vain yksinkertaisesti ole niin vahva. Kun viikkoa aikaisemmin olimme olleet nostamassa noin kahdenkymmenen kilon pakastinta auton takakonttiin, hän oli uhkunut voimaa täynnä:

”Minä voin sen nostaa, olen vahva mummo”. 

Kummassakin tapauksessa mummo oli oikeassa. Kyseessä ei ole mitään magiaa, vain puhtaasti se, mitä hän itse sanoi itselleen olevansa kussakin tilanteessa.

Tutki itseäsi!

Tutki itseäsi!

Kaikilla elämän osa-alueilla

Onneksemme tämäkin ajatusmalli on ainakin tylpistettävissä. Itse olen huomannut sekä minussa, että asiakkaissani suorituskyvyn muutosta (ja ehkä tiettyä onnellisuuden lisääntymistä) pelkästään sen avulla, että kehittää asteittain omaa narratiiviaan. Kun puhut itsellesi kauniimmin ja keskityt onnistumisen mahdollisuuteen epäonnistumisen sijaan, todennäköisyytesi suoriutua paremmin työstä, koulusta, treenistä ja ihmissuhteiden kiemuroista on parempi. Sano itsellesi: 

”Minä olen sellainen ihminen, joka…”, ja valitsemasi positiivinen asia.

Jos mummoni sanoisi aina ennen treeniä:

”Minä olen tavallista voimakkaampi mummo”, miten luulisit hänen pärjäävän? Huonommin vai paremmin, kuin sanottuaan:

”Voi, kun liikunta on rankkaa, en minä jaksa”?

Aivan.

Kyse ei aina ole siitä, mikä on totta ja mikä ei, vaan miten me nostamme omaa onnellisuuden ja onnistumisen tasoa. Ainakin minua kiinnostaa kovasti keinot, joilla jokainen pystyy ottamaan omasta onnellisuudestaan vastuun ja konkreettisesti muuttaa kohtaloaan itselleen mieluisaan suuntaan.

Mitä sinä sanot itsellesi, mikä seisoo sinun ja tavoitteesi välillä?

 

Ihanaa joulun odotusta!

 

Video, josta inspiraation sain:

1494939673984.jpeg
Rivakka ja itsetuntoa kehittävä sprinttitreeni
1. Pohdi tulevaa treeniä poseeraamalla ja katsomalla kaukaisuuteen. Valmistele itseäsi henkisesti onnistuneeseen ja keskittyneeseen sprinttitreeniin.

1. Pohdi tulevaa treeniä poseeraamalla ja katsomalla kaukaisuuteen. Valmistele itseäsi henkisesti onnistuneeseen ja keskittyneeseen sprinttitreeniin.

2. Lämmittele kyykyillä: 4 x 20 toistoa. Sarjojen välissä venyttele kevyesti jalkoja ja availe niiden kaikkia liikesuuntia sprinttejä ajatellen.

2. Lämmittele kyykyillä: 4 x 20 toistoa. Sarjojen välissä venyttele kevyesti jalkoja ja availe niiden kaikkia liikesuuntia sprinttejä ajatellen.

3. Vähän pitää punnertaakin just 'cos I say so: 4 x 15 toistoa. Sarjojen välissä venyttele dynaamisesti yläkroppaa ja keskity hengityksen syventämiseen. 

3. Vähän pitää punnertaakin just 'cos I say so: 4 x 15 toistoa. Sarjojen välissä venyttele dynaamisesti yläkroppaa ja keskity hengityksen syventämiseen. 

4. Tee sprinttejä hiekassa 10 x 10s minuutin tai puolen palautuksilla. Tämä on varsinainen treeniosuus. Keskity pakaran aktivoitumiseen, hengitykseen ja siihen, että sprintti on räjähtävä alusta loppuun. Älä säästele.

4. Tee sprinttejä hiekassa 10 x 10s minuutin tai puolen palautuksilla. Tämä on varsinainen treeniosuus. Keskity pakaran aktivoitumiseen, hengitykseen ja siihen, että sprintti on räjähtävä alusta loppuun. Älä säästele.

5. Ihaile ja onnittele hikistä itseäsi.

5. Ihaile ja onnittele hikistä itseäsi.

Kuvat: Aleksi Ahokas.

 

Älä tee tätä mokaa kuntosalilla

Kuvittele meneväsi ensimmäistä kertaa jääkiekkovarusteet päällä jäälle. Olet nähnyt, kuinka mailaa käytetään telkkarissa, olet kenties joskus luistellut koulun kanssa ja nyt on palo päästä kovaan kiekkokuntoon. Samaan aikaan jäällä harjoittelee kokeneempia konkareita. Yksi heistä luistelee liukastelevan ja haparoivan ruhosi luo ja kysyy: ”Hei, tarvitsisitko apua alkuun pääsyyn?”. Vastaat tyynen päättäväisesti: ”Ei, haluan kokeilla ensin itse”. Millaisen lopputuloksen kuvittelet saavuttavasi?

Mitään itsellesi uutta lajia et voi oppia yhdessä tunnissa saatikka ilman lainkaan ulkopuolista apua. Kuntosalilla käynti on laji siinä missä muutkin ja sen turvallisuus ja tehokkuus perustuu täysin käyttämiisi tekniikoihin. Väärät tyylit tehdä liikkeitä, huono suunnittelu ja ylipäätäinen tiedottomuus ovat salilla käynnin suurimpia esteitä: voit joko loukata itsesi tai menettää motivaation, kun minkäänlaista tulosta ei tulekaan.

Tämä itse opettelu ilman treenitaustaa on kuitenkin ongelmallinen (muun muassa) myös siksi, että jos opit tekniikat ensin väärin, vääristä tekniikoista ulos opetteleminen on aina vain haastavampaa. Jos päätätkin jossain vaiheessa palkata ammattilaisen hoitamaan ohjelmat kuntoon tai muuten älyät liikkeiden menneen pieleen, joudut itse tekemään paljon enemmän turhaa työtä. Loppupeleissä pääsisit siis paljon helpommalla aloittamalla tekemällä asiat oikein.

Nyt saatat miettiä: ”No kyllähän netistä löytää ohjeet”. Niin löytääkin ja kokeneelle liikkujalle se saattaa riittää hyvin. On kuitenkin aivan eri asia nähdä, kun joku muu tekee liikkeen, kuin toteuttaa se sama omalla keholla. Kokemukseni perusteella voin sanoa, että suurelle osalle asiakkaista ei riitä se, että näytän miten liike tehdään: verbalisointi ja kädestä pitäen ohjaaminen on lähes aina paikallaan. Netti tai mikään sen tarjoama ohjelma ei tule sanomaan sinulle, että sinulla on heikot syvät vatsalihakset ja kireät lonkankoukistajat ja liikkeesi menevät sitä kautta pieleen. Luulet tekeväsi oikein, vaikka saattaisit tehdä itsellesi vain hallaa.

Ammattilaisen vinkki salilla kävijöille: ota apu vastaan. Luota siihen, että alaan koulutettu ihminen voi todella auttaa sinua enemmän, kuin pystyt itseäsi yksin auttamaan. Jo muutamassa tunnissa ammattilaisen kanssa saat itsellesi vähän pohjaa, johon rakentaa astetta turvallisemmin kuntosalikokemusta päälle. Kyse on järkevästä investoinnista.

Iloista syksyn alkua!

- Aino P.

Kuvaaja Aleksi Ahokas

Kuvaaja Aleksi Ahokas

Epäluulosta epätietoisuuteen

Moni ei uskalla kysyä potentiaaliselta personal trainerilta osaamisesta, taustoista ja onnistumisista. Päätökset tehdään tiedottomana ennakkoluuloja kuunnellen.

Kuvittele, että astelet uudelle salille sisään ja olet valmis satsaamaan sekä kuntosalikorttiin, että personal traineriin. Asetut vastaanoton eteen ja allekirjoittaneen näköinen päälle parikymppinen mimmi tulee tervehtimään sinua. Kysyt, voitko tulla salille tutustumaan ja pääsetkin tarkastamaan nurkat. Salissa ei ole mitään vikaa ja seuraava kysymys kuuluu, onko täällä personal trainereita? Vastaanoton tyttö vastaa ”Minä olen PT, minkälaista ohjelmaa olet miettinyt?”. Mietihän, mitä silloin päässäsi tapahtuu?

Mielikuva personal trianerista on kullakin hieman erilainen. Ajatus hyvästä pt:stä vaihtelee riippuen muun muassa siitä oletko mies vai nainen, nuori vai vanha, urheilija vai aloittelija. Se riippuu siitä, kuinka paljon olet katsonut fitness-ohjelmia televisiota tai seurannut tereysmaailmaa netistä. Se riippuu siitä, mitä kaverit ovat kertoneet ja mitkä sinun omat ennakkoasenteet ovat yleensäkin ihmisiä kohtaan. Niin, ennakkoasenteet. Minua (tuntematta) katsoessasi saatat pohtia kykyäni ymmärtää sinun erityislaatuisuutta ja tarpeita, koska olen nuori tyttö, enkä esimerkiksi noin kolmekymppinen lihaksikas mies.

On todella tärkeää, että valitsee personal trainerin juuri omien tarpeiden mukaan. Liikuntaan liittyvät projektit ovat usein todella henkilökohtaisia, joten toimiva henkilökemia on eräs tärkeimmistä pt-asiakassuhteen ominaisuuksista. Kukaan ei halua viettää aikaa saatikka maksaa ihmiselle joka ei tunnu ymmärtävän ollenkaan, mitä toinen haluaa. Ennakkoluuloon ei tosin kannata päätöstään perustaa, sillä kuten tiedetään, ulkokuori ei tosiaan kerro ihmisestä aina ihan kaikkea. Toki pt:n tulee ainakin minun mielestäni olla esimerkillinen ja urheilullinen, mikä tosin sekin kattaa laajan skaalan erilaisia kuntoja.

Minut, kuten varmasti monet muutkin pt:t, laitetaan heti kategoriaan x, josta pois päästäkseen täytyy todella osoittaa osaamisensa asiakkaalle. Se ei oikeastaan haittaa ja on aina hyvä, jos asiakas näyttää olevan motivoitunut ja varmistaa pt:n sopimisen itsellensä. Ongelmana on kuitenkin se, että suomalainen harvoin osaa sanoa kasvotusten suoraan mitä tarvitsee ja haluaa. Se tarkoittaa sitä, että ei kehdata kysyä pt:n osaamisesta mitään ja kaikki jää mielikuvien varaan. Tämä ei ole kovin edullista kummallekkaan, asiakkaalle tai ohjaajalle.

Pt:tä valitessa kannattaa tiputtaa oletukset ja mielikuvat ja pitää mielessä oma tähtäin. Kannattaa kysellä ja kyseenalaistaa, kertoa omasta toiveesta ja vaatia suoraan sitä mitä asiakkaana ohjaajalta haluaa. Jos "koutsin" ammattitaito epäilyttää, pyydä tututstumistuntia, jossa saat käsityksen pt:n toiminnasta, osaamisesta ja sopivuudesta sinulle. Pelkkään epäluuloon perustetut ajatukset tulisi kuitenkin unohtaa ja avoimuus kannattaa, myös traineria valitessa. Osaava trainer osaa kertoa sinulle sinun tarvitsemat tiedot. 

Olen monesti nähnyt asiakkaissa muutoksen alun epäilystä onnistumisten tuomaan tyytyväisyyteen. On ollut kuulemma hämmästyttävää, että minunlaiseni letukka osaakin treenata kovaa, ottaa seniorit huomioon, auttaa golf-lyöntien pituudessa, korjata ryhtiä, nostaa penkkituloksia miesasiakkailla ja opettaa keski-ikäisiä naisia nauttimaan treenaamisesta. Kysymällä ja kokeilemalla selviää ja voit löytää positiivisia yllätyksiä.